HR:n tehtäväkenttää

Vaikka olen jo jonkin aikaa ollut alalla, niin silti koen etten aina ihan osaa jäsentää mitä HR:n tehtäväkenttään kuuluu ja itseasiassa en osaa edes kunnolla kertoa mitä itse teen työssäni... Asiaa mutkistaa tällä hetkellä se, että olen henkilöstöpalveluyrityksessä töissä ja työt "normaalien" yritysten HR:iin verrattuna tosi erilaiset. Siksipä käytän tämän kirjoituksen ajatusteni jäsentämiseen!

Yksi ulottuvuus on tutkia suoraan tehtäviä:

•  työsuhdeasiat
• työoikeuden tulkinta ja soveltaminen
• yhteistoiminta henkilöstön kanssa
• paikallinen sopiminen
• yritysjärjestelyt
• sisäiset toimintojen uudelleenjärjestelyt
• palkanlaskenta
• henkilöstön kehittäminen
• osaamisen kehittäminen
• suorituksen johtamisen kehittäminen
• palkitsemisen kehittäminen
• työhyvinvoinnin kehittäminen 
• organisaation kehittäminen
• johtamisen kehittäminen
• organisaation kyvykkyyksien kehittäminen
• työtapojen kehittäminen
• henkilöstön uudistumiskyvyn kehittäminen
• organisaatiorakenteen kehittäminen
• HRIS
• HR:n tietojärjestelmien kehittäminen ja linkittäminen muuhun IT-järjestelmäinfraan
• HR Control / HR Intelligence
• henkilöstön murskaaminen luvuiksi, mittaaminen ja raportointi
• HR-toiminnan laadun ja tehokkuuden mittaaminen ja raportointi

Toinen ulottuvuus on tutkia tehtäviä vaikutusalueen näkökulmasta:

• liiketoiminta-HR
• johdon, esimiesten ja koko henkilöstön räätälöity palveleminen ja tukeminen
• osallistuminen liiketoiminnan strategiseen suunnitteluun
• HR-toiminnan ja resurssien järjestäminen liiketoimintastrategian mukaiseksi
• palvelukeskus-HR
• perusprosessien pyörittäminen (palkanlaskenta, tuki työsuhdeasioihin, HR:n tietojärjestelmät, jne.)
• osaamiskeskus-HR
• HR:n prosessien, käytäntöjen ja työkalujen suunnittelu ja tuotteistaminen liiketoiminta-HR:n myytäväksi

Huhhuh, siinähän sitä olikin. Varmasti joku toinen HR vastaisi ihan eri tavalla, mutta näin minä maailman näen.

Työsuhdeasiat

Jostain syystä työsuhdeasiat eivät ole päällimmäisenä mielessä vastavalmistuneilla HR-töihin hakeutuvilla ihmisillä. Työsuhdeasiat nähdään hallinnollisena, ei-strategisena HR:nä. Tahdotaan tehdä "sitä strategista HR:ää", olla henkilöstön ja organisaation kehittäjiä! Ja istua johtoryhmässä ja olla "strategisia kumppaneita" liiketoiminnalle. Tämän kirjoituksen tarkoituksena ei todellakaan ole väheksyä henkilöstön kehittäjien työtä, vaan korostaa työsuhdeasioiden tärkeyttä yhtenä tärkeänä (tärkeimpänä? :)) alueena HR:n tehtäväkentässä.

Minun mielestäni työsuhdeasiat ovat mitä strategisinta HR:ää, joka parantaa yrityksen kannattavuutta ja luo kilpailuetua. Tässä ovat perusteluni:

• Työsuhdeasioiden tehokas hoitaminen luo pohjarakenteet kaikelle HR-työlle. Tehokkaat prosessit ja työkalut työsuhdeasioiden hoitamiselle säästävät rahaa, helpottavat esimiesten työtä ja rakentavat pohjan johdon luottamukselle HR:ää kohtaan.
• Työsuhdeasioiden mallikas hoitaminen on riskienhallintaa. Esimerkiksi korvaukset perusteettomasta työsuhteen päättämisestä ovat 3-24 kk palkkaa vastaava summa, YT-lain rikkomisesta voi rapsahtaa enimmillään 30 000 €:n korvaus per työntekijä. Stora Enso joutui maksamaan vuoden 2008 YT-mokasta n. 340 työntekijälle 17 000 €, yhteensä 5 780 000 €.
• Työsuhdeasioiden hoitajat rakentavat työrauhaa ja luovat keskusteluyhteyden työnantajan ja henkilöstön välille. He neuvottelevat luottamusmiesten kanssa työtä järkeistäviä paikallisia sopimuksia, ratkovat ristiriitatilanteita, vaikuttavat usein jopa työmarkkinajärjestötasolla työnantajaliittojen kautta.
• Viimeistään siinä vaiheessa työsuhdeasioiden hoitajat nousevat arvoon arvaamattomaan, kun yrityksellä lähtee liukumaan talous kuralle. Silloin työsuhdeasiat nousevat johdon mielessä päällimmäiseksi HR-asiaksi, kun aloitetaan työvoiman vähentämiseen tähtäävät YT-neuvottelut. Tässä vaiheessa edellisen kohdan pohjatyön tulokset näkyvät hyvässä hengessä käytävinä neuvotteluina. Yhtä merkittäviä tilanteita ovat yrityskaupat, fuusiot, jakautumiset ja muut toiminnan uudelleenjärjestelyt, joissa ei välttämättä ole aina pohjalla huono taloustilanne tai vähennetä työvoimaa, mutta on tärkeää miettiä mitä työsuhteille tapahtuu.
• Jostain syystä usein HR-raportointi ja mittarointi nähdään työsuhdeasioiden hoitajien tehtäväkenttään kuuluvana, pelkkänä hallinnollisena työnä. Kyseessä on kuitenkin äärimmäisen tärkeä työ, kun tehdään liiketoimintajohdolle oivalluksia tuottavia ja päätöksentekoon vaikuttavia raportteja ja analyysejä!
• Myös HR-tietojärjestelmien pääkäyttäjyys ja kehittämisvastuu pyörivät usein työsuhdeasioiden hoitajilla. Hyvillä tietojärjestelmillä tehdään asioita mahdolliseksi, helpotetaan esimiesten työtä, erilaiset isot toiminnan muutokset pystytään viemään HR:n näkökulmasta läpi joustavasti, säästetään rahaa, mahdollistetaan HR-raportointi ja mittarointi.

Tämän takia työsuhdeasiat ovat mielestäni HR:n tärkein tehtäväalue.

Etätyö, videokokoukset, chatit, keskustelupalstat...

Kirjoitin aikaisemmin, että en koe etätyötä omaksi jutukseni. Olin kokonaan unohtanut Suomen talven. Muutin siis mieltäni ja olen nyt etätyömahdollisuuden kannattaja!

Samalla tuli mieleeni muita uusia tietystä työnteon paikasta vapauttavia tapoja työelämässä:

• Puhelinkokoukset lienee jo arkipäivää kaikissa yrityksissä. Toimii hyvin eikä vaadi paljon panostamista. Kokouspuhelinnumeroita saa joka operaattorilta. Tietokoneelta voi jakaa powerpointin osallistujille.
• Videokokouksissa paljon istuneena en ole varma tuovatko ne niin älyttömän suurta etua normaaliin puhelinkokoukseen verrattuna. Videokokouksessa kuitenkin suurin osa ajasta tuijotetaan powerpointtia ja puhutaan yleisesti kaikille mikrofonin kautta - ihan samalla tavalla kuin puhelinkokouksissa. OK, näkee toisten kasvot, mutta ei se mielestäni tuo hirveästi lisäarvoa, kun kaikki pönöttää pöydän ääressä eleettömänä. Vasta oikeasti paikanpäällä kasvotusten istuessa voidaan keskustella, elehtiä, ilmeillä, katsoa silmiin, puhua kaikille tai vain jollekulle. Koulutuksissa video on kuitenkin tosi näppärä ja korvaa kyllä hyvin sen, että kouluttaja olisi paikan päällä - koulutuksissa kun pääsääntöisesti yksi puhuu ja muut kuuntelee. Kouluttaja on myös yleensä seisaallaan, voi kävellä ja elehtiä kameran edessä.
• Pikaviestit ovat hieman vielä harvinaisempi tapa kommunikoida. Jos tällainen työkalu on käytössä niin yleensä sitä hyödynnetään vaan keskustelemalla kaksistaan jonkun kanssa. Pikaviestintää tulisi hyödyntää mieluummin chatteina, joissa on useita osallistujia! Virtuaalinen tiimi voisi vaikka pitää chattia auki koneellaan jossain ikkunassa ja vapaasti rupatella töiden lomassa.
• Keskustelupalstat tuntuvat joka firmassa floppaavan. Varsinkin jos pitää omalla nimellä kirjoittaa niin kukaan ei uskalla kommentoida mitään tai varsinkaan aloittaa uutta aihetta. Mielestäni on parasta järjestää keskustelupalsta niin, että sinne voi kirjoittaa anonyymisti. OK, sinne tulee varmasti paljon paskaa ja kritiikkiä, mutta eikö ole parempi, että se puretaan firman sisäisessä keskustelussa kuin Suomi24:ssä?!

Oli miten oli, työkavereita on syytä tavata välillä ihan kasvotusten. Varsinkin jos on aloittamassa uutta hanketta, niin ensimmäinen kokous on paras pitää yhdessä samassa paikassa. Sen jälkeen on helppo jatkaa puhelimessa, videolla ja chattailemalla! :)

HR-mittarit

Olen äärettömän kiinnostunut HR:n mittareista ja raportoinnista. Alla lista mielestäni tärkeistä perusmittareista.

• Nuppiluku. Tästä on aloitettava, eli paljonko meillä on ihmisiä töissä. Nuppilukua tutkitaan eri kulmista: henkilöstöryhmittäin, kaupungeittain, osastoittain, sukupuolittain, iän mukaan, työsuhdeiän mukaan, jne.
• HTV (henkilötyövuodet). Kuinka paljon meillä on ihmisiä töissä, kun osa-aikaiset muutetaan kokoaikaisiksi.
• Henkilöstökulut. Kuinka iso meidän henkilöstökulupotti on ja mistä se koostuu: palkat, edut, vakuutukset, sairaanhoitokulut, jne.
• Henkilöstökulut / HTV. Paljonko henkilöstökulupotti on keskimäärin per henkilötyövuosi.
• Palkka / HTV. Henkilöstön keskipalkka.
• Palkankorotus-%. Kuinka paljon palkat ovat nousseet esim. vuodessa. Vertaillaan sellaisten henkilöiden palkkoja keskenään, jotka ovat olleet työsuhteessa koko mittausjakson.
• Henkilöstön tuottavuus. Kuinka paljon teemme liikevoittoa per henkilöstöön panostettu euro. (liikevoitto + henkilöstökulut) / henkilöstökulut
• Lähtövaihtuvuus-%. Kuinka paljon henkilöstö on vaihtunut tietyn ajanjakson aikana mitattuna lähtijöiden suhteesta henkilöstömäärään.
• Vapaaehtoinen lähtövaihtuvuus-%. Kuinka paljon henkilöstö on vaihtunut itse irtisanoutumalla.
• 1. vuoden lähtövaihtuvuus-%. Kuinka monen työsuhde päättyy 1. vuoden aikana työsuhteen alkamisesta.
• Koeaikapurku-%. Kuinka suuri osa uusista työsuhteista puretaan koeaikana.
• Sairauspoissaolo-%. Kuinka paljon ihmiset sairastavat suhteessa teoreettiseen maksimityöaikaan.
• Rekrytointien läpimenoaika. Kuinka nopeasti henkilöstötarpeen ilmetessä saadaan uusi henkilö palkattua. Tätä on syytä tutkia tehtäväluokittain, koska esim. päällikkörekrytoinnit kestävät pidempään kuin työntekijärekrytoinnit.

Työpaikan vaihtaminen

LinkedInin mukaan moni tuttu on juuri vaihtanut työpaikkaa, ja se laittoi minut pohtimaan työpaikan vaihtamista yleisesti ja miten sekä työnantajan että työntekijän tulisi muistaa toimia.

Työntekijänä

• Hoida irtisanoutuminen kasvokkain, kirjoita jo valmiiksi irtisanoutumisilmoitus, jonka olet allekirjoittanut.
• Anna esimiehellesi muutama sekunti aikaa sulatella asiaa.
• Kysy, kuinka esimies haluaa, että tässä edetään. Esimies kysyy tätä samaa, mutta onkin mukava lähtökohta, jos molemmat ovat liikkeellä tällä asenteella. Sopikaa yhdessä eteneminen.
• Kerro, että hoidat tehtävät ahkerasti loppuun ja mahdollisimman monta asiaa valmiiksi.
• Käy läpi tietokoneella ja verkkolevyllä sijaitsevat tiedostot ja mieti, mitkä niistä ovat sellaisia, joita työnantaja tai tuleva uusi työntekijä tarvitsee.
• Kerro, että autat mielelläsi uuden työntekijän rekrytoinnissa.
• Mieti luovia tapoja helpottaa siirtymää uuteen työhön: olisiko esim. mahdollista, että irtisanomisaikana voit muutaman päivän käydä jo tutustumassa uuteen työhön, ja vastaavasti, kun sinulle on palkattu sijainen, voitko käydä muutamana päivänä perehdyttämässä tätä?
• Ole tarkkana työtodistuksen kanssa. Monesti esimies ei osaa kirjoittaa kunnon työtodistusta, joten tarjoa apua sen kirjoittamiseen, jotta kaikki sinulle tärkeä tulee varmasti kirjattua todistukseen.

 Työnantajana/esimiehenä

• Älä missään nimessä ota irtisanoutumista henkilökohtaisesti – älä ainakaan näytä sitä. Suhtaudu tilanteeseen rauhallisesti. Onnittele työntekijää uudesta työpaikasta. Voit kysyä minne tämä on menossa ja milloin on aloittamassa. Älä kysele miksi, mitä olisi pitänyt tehdä toisin, onko minussa jotain vikaa. Näille on paikkansa lähtöhaastattelussa tai lähtökyselyssä.
• Kysy, kuinka irtisanoutunut haluaa, että tästä eteenpäin edetään. Noudata työntekijän toiveita mm. muulle organisaatiolle tiedottamisen suhteen.
• Sopikaa sähköpostitilin käsittelystä: suljetaanko tili samantien vai laitetaanko automaattinen vastaus joksikin aikaa. Mielestäni ei ole oikein asiallista sopia mitään sellaista, että työnantaja voi lukea posteja – vaikka työntekijä siihen antaisikin luvan. Lupa on saatettu antaa vähän hädissään, kun on ehkä ajateltu, että se on normaali tapa toimia.
• Sopikaa työntekijän tietokoneella ja verkossa olevien tiedostojen käytöstä. Työntekijää voi pyytää käymään tiedostot läpi ja jakamaan tärkeiksi katsomansa.
• Kerro työntekijälle, että työsuhteen loppu on varmasti kiireistä aikaa, ja annatkin täyden tuen sille, että tämä saa keskeneräisiä töitä loppuun.
• Järjestä läksiäiset – edes kakkukahvit. Se on pieni kustannus, mutta tilaisuudella on suuri merkitys lähtijälle – ja muillekin se on mukava viesti!
• Kirjoita hyvä työtodistus, vaikka työntekijä ei olisi ollut tähtipelaaja! Et kertakaikkiaan menetä mitään siinä, ja sillä on valtava merkitys työntekijän uudelleentyöllistymiseen sitten, kun tämä aikanaan vaihtaa taas uuteen työhön.
• Esimiehen ei kannata käydä virallista lähtöhaastattelua. Kukaan ei kerro avoimesti entiselle esimiehelle, mikä entisessä työssä on haitannut – varsinkin jos vikaa on ollut esimiehessä. Voit tietenkin epävirallisesti keskustellen koittaa näitä asioita saada tietoon.

HR:nä

• Käy lähtöhaastattelu. HR:n on hyvä keskitetysti kerätä talteen lähtijöiden ajatuksia. Lähtöhaastattelu voidaan myös toteuttaa sähköisenä kyselynä. Kerro, että keskustelu ja/tai lähtökysely on äärimmäisen luottamuksellinen ja niissä esiintulleita tietoja käytetään vain kootusti, ei koskaan yksittäisen työntekijän vastauksia paljastaen!
• Vahdi, että esimies hoitaa hommansa. Liian usein törmää siihen, että työntekijä joutuu odottamaan esim. työtodistusta, koska esimies hidastelee tai on unohtanut.
• Varmista palkanlaskennan kanssa lopputilin laskeminen ja maksaminen, verokortin palauttaminen, palkkatodistus jne.

Onnea uuteen työhön kaikille työpaikan vaihtajille!

Työminä ja arkiminä

Olen viime aikoina kiinnittänyt huomiota ja keskustellutkin kavereiden kanssa siitä, millaisia eroja kullakin on työminän ja arkiminän välillä.

Jotkut ovat töissäkin niin omissa oloissaan, ettei oikein edes tutustu työkaverin työminään - saati että tietäisi mitään tämän arkielämästä. Joidenkin kanssa taas ollaan työpaikalla ja työasioissa tosi läheisiä ja joka aamu oikein odottaa, että pääsee taas juttelemaan mukavan työkaverin kanssa! Mutta kun miettii, niin ei itseasiassa tiedä tästä työkaverista mitään työn ulkopuolelta. Välillä tulee ihan puun takaa, että jollakulla on pari lasta tai joku erikoinen harrastus. Sitten on niitä ihmisiä, joille koko ajatus kahdesta eri minästä on vieras. Tällaisista työkavereista tulee helposti ihan oikeita kavereita. Mukava ajatus, että voi tehdä töitä kavereiden kanssa!

En tiedä mikä näistä on se oikea tapa toimia. Jos koittaisi vaan keskittyä töissä täysin omiin töihin ja jättäytyisi kaikesta ylimääräisestä pois, olisi mukavasti suojassa kaikelta draamalta ja ihmissuhdesotkuilta! Toisaalta työ on iso osa elämästä ihan ajallisestikin, joten kai siihenkin maailman olisi hyvä rohkeasti vähän heittäytyäkin. Ja jos heittäytyy, niin ei heittäydy hekilökohtaiseksi vaan pitää työpaikan sosiaalisen elämän ja ihmissuhteet selkeästi työasioissa ja työpaikalla. Kun lähtee töihin, voi ajatella ottavansa lomaa arjen huolista. Töistä kotiin lähtiessä työmurheet jäävät työpaikalle.

Jos sitten päättää olla töissä ja vapaalla ihan samana omana itsenään, voi saada työelämästä ja työpaikan ihmissuhteista kaiken irti. Työkaverista voi tulla vaikka loppuelämän sydänystävä! Vaarana vaan on, että kun sukset menevät ristiin vapaa-ajalla, niin ne samat sukset on ristissä myös töissä. Ja päinvastoin. Koko elämä on samaa soppaa, eikä voi enää "lomailla" töissä arjesta tai arkena töistä.

Ohjelmointi on vaikeaa

Aloitin uuden harrastuksen: java-ohjelmointi! Tässä nousee softakehittäjien arvostus ihan uusiin lukemiin...

Aloin harjoituksena koodaamaan yksinkertaista kaupunkisimulaattoria! Loin seuraavat luokat:

• Peli - sovellusluoka
• Maailma - tästä luodaa olio, jossa pelimaailma pyörii
• Ruutu - josta johdetaan Ruutu-taulukko, joka toimii pelin ruudukkona
• Objekti - kaikki ruuduissa sijaitsevat asiat ovat Objekteja (esim. talo)
• Talo, Patsas, ym. ovat Objektin alaluokkia.

Sain luotua jonkinlaisen metodin, jolla maailma päivittyy ja ruuduissa sijaitsevat objektit aiheuttavat muutoksia ruutujen ominaisuuksiin. Sitten alkoi menemään jo niin monimutkaiseksi, että päätin lopettaa. Tuntuu etten enää tiedä mihin luokkaan mitäkin sijoitin ja onko koko palastelu mennyt oikein. Ehkä alan tekemään jotain uutta juttua.

Tätäkin puuhastelua olisi kiva harjoitella jonkun pro-koodarin kanssa, niin ei tarvitse kaikkea pohtia päivätolkulla ja oppia kantapään kautta (jos sittenkään...).

Eli ainakaan vielä en vaihda alaa HR:stä sovelluskehitykseen :)

Olen pahoillani

Koska mokailen paljon, olen myös oppinut pahoittelemaan! Olen kyllä aina ihan vilpittömästi pahoillani, kun teen virheen, mutta se että saan sen myös sanottua napakasti, oltua ratkaisukeskeinen, enkä jää selittelemään, on vaatinut harjoittelua.

Tässä muutamia asioita, joita olen mielestäni oppinut!

1. Älä selittele. Itsestään selvää, mutta ainakin minulle tuottaa välillä ongelmia, koska useinhan mokaan on ollut joku syy tai usein pitkä syy-seuraus-ketju. Ketään ei kuitenkaan kiinnosta ainakaan heti kuulla pitkää selvitystä siitä, mistä virhe on johtunut. Älä ainakaan käy selittämään, että syy oli alunperin jonkun toisen.
2. Älä käytä me-muotoa. Ihan sama kenen syy on ollut tai kuinka monta henkilöä sopan keittoon on osallistunut. Jos sinä olet se henkilö, joka on asiakkaaseen yhteydessä, niin sinä myös pahoittelet henkilökohtaisesti.
3. Ota heti yhteyttä, kun olet tullut tietoiseksi mokasta. Soitto asiakkaalle heti antaa sen kuvan, että asiaa aletaan heti hoitamaan. Ei kannata jäädä pitkäksi aikaa odottelemaan ratkaisuehdotuksia tai varsinkaan sitä että selvitetään kuka on tehnyt mitäkin. Jos aikailu jossain paljastuu asiakkaalle, niin se ei näytä hyvältä. Heti vaan soitto, henkilökohtainen pahoittelu ja selvitys siitä missä vaiheessa tilanteen ratkaiseminen on.

Pahoittelulla saa paljon aikaiseksi. HR:ssähän pahin tilanne on, että palkanmaksussa on virhe tai myöhästyminen. Mutta jopa tällaisien virheiden yhteydessä saa asiakkaan rauhoitettua, kun on oikeasti asiassa pahoillaan ja saa vakuutettua, että tilanteen ratkaiseminen on nyt ykkösprioriteettina!

Eräs kollegani on kertonut, että kohdatessaan jostain virheestä äärimmäisen kiihtyneen asiakkaan, johon mikään ei tunnu tehoavan, hän sanoo "Anteeksi". OK, voi olla vähän jopa teatraalista, mutta tuon jälkeen ei kukaan täysijärkinen enää pysty jatkamaan raivoamista ja usein jopa nolostuu :)

Eli ei muuta kun mokailemaan! Ja sitten pahoittelemaan! :D

Oman HR-osaamisen kehittäminen

Liityin HENRY:yn. Liityin myös yhteen jaokseen. Mukavaa jos sitä kautta saa uusia kollegoita, joiden kanssa sparrailla haastavia tilanteita ja hankkeita. HR-ystäviä ei ole koskaan liikaa.

Kuulin myös, että viime vuonna suorittamani TAKK:n HR-asiantuntijavalmennus on saamassa jatkoa! Ko. valmennus oli parasta mitä minulle on oman HR-osaamisen kehittämisen saralla tapahtunut ja en malta odottaa jatkovalmennusta.

Ajattelin lukea Dave Ulrichin HR Champions ja HR Value Propositionin uudestaan! Olen lukenut molemmat ehkä 5 kertaa. Ymmärrän aina jonkun uuden asian lisää, mutta vielä on sisäistämättä suurin osa ko. kirjojen sisällöstä ja ajatuksista :D

Meinasin ostaa töihin kirjan Työsopimusoikeus (Tiitinen ja Kröger), mutta siitä on vaan 2008 painos ja tämän vuoden joulukuussa on tulossa ihka uusi painos, joten haluan siten suoraan sen

Inhimilliset asiat

Mietin aina ajoittain mistä kulmasta HR-työtä pitäisi lähestyä. Toisaalta ollaan tekemisissä hyvin moniulotteisten, abstraktien, ei-mitattavien, inhimillisten asioiden kanssa. Käytännön tekeminen voi olla keskustelua, kuuntelua, neuvomista ja ajattelemista. Tällaisille asioille ei vaan ole mitään sijaa johtoryhmän agendalla.

HR joutuukin tekemään aikamoista yksinkertaistamista, jotta inhimilliset asiat saadaan mitattavaan ja johdettavaan muotoon. Vertaisin tätä siihen, että kaunis vehreä metsä kaadetaan alas, perataan puista oksat ja lehdet pois, paloitellaan rungot ja pinotaan puuvarastoon. On varmasti saatu mitattavaan muotoon, mutta samalla kadotettu kyllä kaikenlaista...

Kun mietin omaa työuraani, niin parhaat oivallukset ja siitä seuranneet tekemiset ovat tulleet tarkkailemalla, kuuntelemalla ja keskustelemalla ihmisten kanssa - niin johdon, esimiesten kuin koko henkilöstön kanssa. Lisäksi ulkoistettujen toimijoiden kanssa, kuten vaikkapa työterveyshuolto. Parhaassa tapauksessa keskusteluyhteys on asiakkaisiinkin. Ja tuohon päälle vielä työmarkkinajärjestetöt, työvoimaviranomaiset ja oppilaitokset.

Minkään ison organisaation henkilöstöjohtaja ei varmaankaan kiertele pitkin maailmaa rupattelemassa koko henkilöstön ja kaikkien sidosryhmien kanssa vaan johtaa isoimmissa organisaatioissa koko touhua budjettien ja kovien lukujen, prosessien, mittareiden ja raporttien avulla. Mutta samalla tiedostaa tärkeäksi sen, että kentällä on ihmisiä, jotka pystyvät olemaan organisaation ranteessa kiinni mittaamassa pulssia ja reagoimaan nopeasti. Ja muutenkin tuntevat oman alueensa ihmiset ja ihmisiin liittyvät asiat, jotta voidaan tehdä järkeviä asioita.