Meidän yleisissä tuomioistuimissa on kolme tasoa, joten huonoja tai jopa vääriä tuomioita ehditään tarvittaessa pohtimaan uudestaan ja korjaamaan pariinkin otteeseen – ensin hovissa ja vielä korkeimmassa oikeudessa.
Työtuomioistuimen tuomiot sen sijaan ovat lopullisia ja välittömästi täytäntöönpantavissa; tuomiosta ei siis voi valittaa tavanomaiseen tapaan minnekään. Ainut tapa korjata mahdollinen oikeusmurha on hakea tuomionpurkua korkeimmasta oikeudesta. Purkaminen kuitenkin edellyttäisi esim. sitä, että tuomio on ilmeisen lainvastainen, todistaja on valehdellut ratkaisevassa asiassa tai tuomioistuimen jäsen tai virkamies tai asianosaisen edustaja tai avustaja on syyllistynyt rikolliseen menettelyyn, ja on oletettavissa, että menettely on vaikuttanut tuomioon – eli ei siis ihan jokapäiväinen juttu
Valittamisoikeudesta on ollut julkisuudessa puhetta moneen otteeseen, mm. Oikeus ja kohtuus -blogissa (linkki), vasemmistoliiton kansanedustaja Kontulalta (linkki) ja OTL Kalevi Höltältä (linkki). Kontulan mukaan korkein oikeus ja työtuomioistuin ovat päätyneet samankaltaisissa tapauksissa erilaisiin ratkaisuihin. Höltän mielestä nykyinen systeemi on suorastaan perustuslain vastainen. Työtuomioistuimen entinen presidentti Pekka Orasmaa on Palkkatyöläinen-lehden haastattelussa vuonna 2010 (linkki) sanonut, ettei yhtään työtuomioistuimen tuomiota ole purettu, mutta tuomionpurkuun tähtääviä juttuja on vireillä jatkuvasti.
Työtuomioistuin on alunperin perustettu nimenomaan nopeuttamaan työriita-asioiden ratkaisua. Vuonna 2012 työtuomioistuimen tuomiot saatiin keskimäärin 5,5 kuukaudessa (lähde). Työsuhderiita yleisissä tuomioistuimissa käräjäoikeudesta korkeimman oikeuden ratkaisuun taas kestää vuosia. Esimerkiksi lomautukseen liittyvän ns. 200 päivän säännön soveltuvuutta osalomautuksiin koskeva riita on varmaan pistetty vireille suht koht pian sen jälkeen, kun työntekijä irtisanoi työsopimuksensa toukokuussa 2010; käräjäoikeuden ratkaisu saatiin toukokuussa 2011, hovioikeuden tuomio lokakuussa 2013, ja korkeimman oikeuden ratkaisu tuli kesäkuussa 2015. Työtuomioistuin on siis huomattavasti yleisiä tuomioistuimia nopeampi riidan ratkaisija.
Ja valitusoikeuden puuttuminen ei välttämättä ole ongelma, sillä varmaan 99,99 % työehtosopimuksista sisältää määräykset tessiin perustuvien riitojen ratkaisuun ensin neuvottelemalla. Neuvottelut ovat lähtökohtaisesti kaksiportaiset: Ensin riitaa koitetaan ratkoa paikallisesti työntekijän tai luottamusmiehen ja työnantajan välillä. Jos asia ei sillä ratkea, laaditaan erimielisyysmuistio, ja jatketaan neuvottelua liittojen välillä. Vasta tämän jälkeen juttu etenee työtuomioistuimeen – työtuomioistuin ei itseasiassa edes ota lain mukaan asiaa käsittelyyn, ennen kuin asiasta on neuvoteltu tessin mukaisesti, jos tessi neuvotteluja edellyttää. Tällä tavalla ajateltuna työtuomioistuin on itseasiassa kolmas taso, jolla asiaa käsitellään – eikä "ensimmäinen ja viimeinen", kuten saatetaan yleisesti ajatella. Jos työtuomioistuimen tuomioista voisi vielä valittaa, olisi prosessi kokonaisuudessaan itseasiassa moniportaisempi kuin mitä se olisi yleisten tuomioistuinten kautta hoidettuna. Ajatus nopeasta ja heti täytäntöönpantavasta tuomiosta ei enää toteutuisi.
