Laskutuspalveluyritykset

Mua kiinnostaa näiden laskutuspalveluyritysten, kuten Ukko.fi, Eezy.fi ja Apujoukot.fi, toiminta. Mulla ei ole kokemusta näistä työn tekijänä eikä työn tilaajana, joten pikkasen hatarin tiedoin lähden ajatuksiani kirjoittelemaan, mutta internetissä kaikki on sallittua. ;)

Yksityishenkilö, ilman toiminimeä tai mitään, voi rekisteröityä tuollaiseen laskutuspalveluun. Sen jälkeen hän voi sopia suoraan jonkun yrityksen (toimeksiantajan) kanssa jonkun työn tekemisestä. Toimeksiantajan ja työnsuorittajan välille ei pitäisi muodostua minkäänlaista oikeussuhdetta. Laskutuspalveluyrityksen ja työnsuorittajan välille muodostuu työsuorituksen ajaksi määräaikainen työsuhde.

Täysin epäselvää mulle on, syntyykö toimeksiantajan ja laskutuspalveluyrityksen välille joku sopimus – ja jos syntyy, miten ja minkä sisältöinen? Jos sopimusta ei synny, miten laskutuspalveluyritys voi laskuttaa toimeksiantajaa? Voiko työn jälkeen tyytymätön toimeksiantaja vain jättää laskun maksamatta, koska sopimussuhdetta ei ole? Laskutuspalveluyritykset kertovat sivuillaan siirtävänsä, parin maksumuistutuksen jälkeen, maksamattomat laskut perintään, ja tarvittaessa hakevat maksutuomion käräjäoikeudesta.

Mitä jos toimeksiantaja jättää laskun maksamatta, koska työ on saatettu tehdä ihan miten sattuu? Täytyykö laskutuspalveluyrityksen kuitenkin maksaa työntekijälleen palkka tehdystä työstä?

Toiminta muistuttaa kovasti henkilöstövuokrausta. Näin ollen voidaan seuraavaksi pohtia, rikkooko laskutuspalveluyritys työsopimuslakia, mikäli se maksaa työntekijän työsuhteessa työsopimuslain 2:9 §:n mukaan noudatettavaksi määräytyvän työehtosopimuksen alittavaa palkkaa?

Karu loppu hyvälle työhaastattelulle

Redditin TIFU-subredditistä (lyhenne sanoista Today I Fucked Up – porukka postaa tuonne hauskoja ja vähemmän hauskoja mokiaan) löytyi tämmönen "hauska" vahinko, joka rekrytoijalle sattui haastattelun lopussa:

Actually, I was the interviewer. Although the main interview and hiring is done by someone else, they are sent to me for 10-15 minutes at the end since I'm the person they will directly be interfacing with. I always get a print out of their resume beforehand which I glance at during the interview.. 

Well today I had an interview and it went fine. At the end we got up and I told the woman that it was nice to meet her and we'd let her know. But, since the resume has absolutely no future use to me, I was absentmindedly ripping it up and throwing it in the trash in front of her as I said this. The look of horror on her face was tangible. It was only about 15 seconds after she walked out the door that I realized what I had done and how soul-crushing it must have felt! 

So to poor interview woman I say now: "Sorry! You were actually a decent candidate!

Kauheaa tuolle hakijalle, mutta samalla tietysti kaikessa kauheudessan todella koomista. Toivottavasti tämä rekrytoija ottaa yhteyttä hakijaan ja selittää tilanteen, jotta hakijakin voisi nauraa tapahtumalle – muuten tästä jää varmasti jonkinlainen kolhu ammatilliseen itsetuntoon...

Ilta-Sanomien uutinen nuorista veltoista työnhakijoista ei vastaa todellisuutta

Ilta-Sanomat: Yrittäjä tuskastui nuorten velttouteen työnhaussa - IS:n lukijat: ”Suoraan sanotaan, että en kyllä sitten tee sitä enkä sitä”

Nämä haastatellut yrittäjät eivät muka ole kohdanneet yhtään hyvää nuorta työnhakijaa. Se ei vaan voi pitää paikkaansa – en usko alkuunkaan. Olen tehnyt aiemmissa töissäni rekrytointeja monenlaisiin työpaikkoihin ja kokemukseni on ollut täysin päinvastainen: nuorten hakemukset olivat hyviä, ja haastatteluun kutsutut vastasivat lähes poikkeuksetta hakemuksistaan välittynyttä kuvaa. Näistä alkaa toki olla noin reilu viitisen vuotta aikaa, mutta en kertakaikkiaan usko maailman muuttuneen tällä välin niin radikaalisti.

Tunnen jonkun verran ihan parinkympin hujakoilla olevia ihmisiä. Heistä yksikään ei vastaa tuon artikkelin esimerkkejä. Ja jos nuoriksi lasketaan esim. vielä kaksvitoset, tunnen jo useampia ja edelleen yksikään ei ole tuollainen.

Missähän nämä pettyneet työnantajat on näitä työpaikkoja ilmoitelleet? Jos ilmoitus on ollut Monsterilla tai Oikotiellä, olen varma, että hyviä nuoria hakijoita on ollut vaikka miten paljon; jos ilmoitus on ollut vain mol.fi, on "huonoja" hakijoita varmasti enemmän, koska mukaan tulee TE-toimiston karenssin uhalla pakottamia – ja silti joukossa on aivan tasan varmasti ollut hyviäkin nuoria hakijoita.

Luottamusmiehen valtuuksien rajankäyntiä

Olen aina ollut siinä käsityksessä, että luottamusmies ei voi tehdä työnantajan kanssa mitään sellaisia sopimuksia, jotka muuttavat yksittäisen työntekijän työsopimustasoisia työsuhteen ehtoja. Tämä ei välttämättä pidäkään paikkaansa.

Lähtökohtaisesti luottamusmies voi tehdä työnantajan kanssa solmituilla sopimuksilla muutoksia vain sellaisiin työsuhteen ehtoihin, jotka tulevat työehtosopimuksesta. Puhutaan työehtosopimustasoisista työsuhteen ehdoista. Luottamusmiehen kanssa työehtosopimuksen mukaisesti tehdystä paikallisesta sopimuksesta muodostuu osa työehtosopimusta: tällä tavalla työehtosopimusta ikään kuin modataan työpaikalle paremmin sopivaksi. Tällaiset paikalliset sopimukset eivät välttämättä koske koko henkilöstä vaan ne voivat koskea vain jotain osastoa – tai vaikka vain yhtä työntekijää.

Lisäksi jotkut lait sisältävät mahdollisuuden sopia joistain asioista paikallisesti luottamusmiehen tai muun henkilöstön edustajan kanssa.

Kuitenkin työnantajan ja työntekijän välillä kahden kesken – usein työsopimuksessa – sovitut asiat ovat aiemman ymmärrykseni mukaan olleet luottamusmiehen sopimisvaltuuksien ulkopuolella. Tällaisista ehdoista käytetään nimitystä työsopimustasoinen työsuhteen ehto. Työnantajan tulee sopia muutoksista näihin ehtoihin suoraan työntekijän kanssa, paitsi jos työntekijä on (nimenomaisesti) antanut luottamusmiehelle valtuuden sopia näistä ehdoista itseään sitovasti.

Teoksesta Kairinen – Uhmavaara – Murto, Paikallinen sopiminen yksityisellä sektorilla : tutkimus paikallisen sopimisen oikeudellisista perusteista ja käytännön toiminnasta työelämän yksityisellä sektorilla (2008) löytyi kuitenkin mielenkiintoisia näkemyksiä luottamusmiehen valtuuksista:

Luottamusmiehellä saattaakin olla oikeustoimilain valtuutusta koskevien säännösten mukaisesti asemavaltuutus tehdä työnantajan kanssa sellaisia sopimuksia, jotka muuttavat työntekijöiden työsopimustasoisia työsuhteen ehtoja. Varsinkin jos työpaikalla on perinteisesti voitu sopia joistain asioista suoraan luottamusmiehen kanssa (eikä henkilöstö ole asiaa kyseenalaistanut), voi työnantaja vilpittömästi luottaa, että jatkossakin voidaan toimia näin – ja siten luottamusmiehen kanssa tehdyt sopimukset ovat yksittäisiä työntekijöitä sitovia. Tällaista luottamusmiehen sopimuksenteko-oikeuden ajan kanssa vakiintumista on käsitelty ainakin työtuomioistuimen tuomiossa TT:2008-44.

Lisäksi luottamusmiehen solmima sopimus, joka ei lähtökohtaisesti sido yksittäistä työntekijää, voi muuttua työntekijää sitovaksi, jos työntekijä ei nosta asiasta (kohtuullisessa ajassa) meteliä: työntekijän katsotaan hiljaisesti hyväksyvän luottamusmiehen solmiman sopimuksen sitovan itseään työsopimustasoisena. Tästä velvollisuudesta käytetään nimitystä "työntekijän toimimisvelvollisuus". Tulkinta ei ole uusi, vaan näitä on käsitelty jo mm. Kimmo Niemisen tutkimuksessa Työsuhteen ehtojen sopiminen yhteistoimintamenettelyssä (2000) sekä teoksessa Kairinen – Koskinen – Nieminen – Ullakonoja – Valkonen, Työoikeus, 2006, s. 1101.

En sitten tiedä, onko tuon Kairisen, Uhmavaaran ja Murron tutkimuksen jälkeen tullut oikeuskäytännön kautta muutoksia tähän asiaan.