Näytetään tekstit, joissa on tunniste kielioppi. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste kielioppi. Näytä kaikki tekstit

9.1.2015

Puolipiste

Oikeustieteen opinnot ovat herättäneet minussa valtavan kiinnostuksen hyvään kirjoittamiseen: tekstin rytmitykseen, sanavalintoihin, kielioppiin jne. Aivan erityisenä kiinnostuksen kohteena minulla on tällä hetkellä puolipiste.

En edelleenkään täysin tajua, milloin tulisi käyttää puolipistettä. Tällä hetkellä laitan puolipisteen kohtaan, johon olen ensin mallaillut pistettä, pilkkua, ajatusviivaa ja ehkä kaksoispistettäkin: piste on erottanut lauseita tai virkkeitä liikaa, pilkku liian vähän, ajatusviiva on ollut liian "rankka" ja kaksoispiste ei sopinut muuten vaan – siispä laitetaan puolipiste. Lopputuloksena se ei välttämättä ole oikeassa paikassa.

Googlettamalla puolipisteen käytöstä löytyy ohjeiden (jotka ovat osittain ristiriitaisia) lisäksi jopa hieman huvittavia kuvauksia puolipisteen "luonteesta". Tässä ovat parhaat palat:
  • "Puolipiste on herkkä välimerkki, jonka käytöstä ollaan monta mieltä."
  • "Puolipisteen avulla voi osoittaa asioiden yhteyksiä, rytmittää tekstiä ja saada siihen vivahteita ja vaihtelua." 
  • "Oikein käytettynä puolipiste ilmaisee hienovaraisia merkityssuhteita."
  • "Puolipisteellä saa aikaan monenlaisia merkitysvivahteita, ja siksi sitä on pidetty taitavien kirjoittajien tyylikeinona."
  • "Puolipiste kuitenkin osoittaa lukijalle, että sen yhdistämät jaksot kuuluvat enemmän yhteen kuin tekstin muut virkkeet. Samalla puolipiste elävöittää tekstin rytmiä."
  • "Puolipisteen vaikutuksen havaitsee oikeastaan vasta tarkastelemalla sillä yhdistettyjä virk­kei­tä suhteessa laajempaan kokonaisuuteen, johon ne kuuluvat, kappaleeseen." 
  • "Puolipiste – pelottava vai käytännöllinen välimerkki?"
  • "Puolipistettä voi käyttää tunteita ja ajatuksia herättävänä tyylikeinona tai rytmittämässä pitkää virkettä."
  • "Puolipiste tuo elävyyttä tekstiin."
  • "Kielikellon päätoimittaja Riitta Eronen kuvailee puolipistettä tyttömäiseksi ja tunteelliseksi. Hänen mukaansa puolipistettä voi käyttää uutistekstissäkin."
  • "Monet sanovat, että vaatii musikaalisuutta ja rytmitajua, jotta sitä osaa käyttää oikein. Puolipiste tuo tekstiin elävyyttä ja vaihtelevuutta." 
  • "– Kyllä siitä on ihan käytännön hyötyä, varsinkin luetteloiden erottelussa. Se myös rytmittää tekstiä, jottei siitä tule turhan tylsää ja jankuttavaa, Eronen sanoo."
  • "Kaikki lukijat eivät välttämättä tunne puolipisteen merkitystä."
  • "Puolipiste vaatii myös lukijalta aika paljon."
     
Nyt mieleni tekisi miltei joka tekstiin vaikka väkisin rakentaa paikka puolipisteelle, jotta saisin tekstiini "hienovaraisia merkityssuhteita", "vivahteita ja vaihtelua" ja lisäksi "elävöittäisin tekstin rytmiä". Bonuksena tekstistä tulisi myös "tyttömäinen ja tunteellinen" (tätä en kyllä ihan ymmärrä), eikä se olisi "turhan tylsää ja jankuttavaa". Lisäksihän puolipiste on "taitavan kirjoittajan tyylikeino", ja "monet sanovat, että vaatii musikaalisuutta ja rytmitajua, jotta sitä osaa käyttää oikein" ;)

Blogini sisältö on kyllä karannut kauas alkuperäisestä HR-aiheesta, mutta ehkä näiden asioiden välille voi jonkun sillan rakentaa: HR on osin viestintää, viestintään kuuluu kielioppi – kas näin.

25.11.2014

Sähköposteissa pilkku tervehdysten jälkeen

No nyt on "todella tärkeä" aihe blogitekstille, ja vähän hävettää tällaisesta edes kirjoittaa – mutta kirjoitanpa kuitenkin!

Mua ärsyttää se, että jos ollaan aivan kielioppinatseja, ei suomenkielisissä sähköposteissa (tai kirjeissä, jos joku sellaisia vielä lähettelee) tule alku- eikä lopputervehdyksen jälkeen pilkkua. Kuitenkin tässä nyt varmaan kymmeniä tuhansia ihan suomenkielisiä sähköposteja nähneenä pilkku tervehdyksen jälkeen on yleisempää kuin pilkuttomuus. Itsehän myös käytän pilkkua. Seuraava esimerkki on siis kieliopillisesti yksinkertaisesti väärin:
Hei Seppo,

Kiitos kaikesta!

Ystävällisin terveisin,

Sirpa
 Oikea tapa kirjoittaa alku- ja lopputervehdykset on seuraava:
Hei Seppo

Kiitos kaikesta!

Ystävällisin terveisin

Sirpa
Ihan hassun näköistä.

Pilkun käyttö tervehdysten jälkeen on kuitenkin eri kielioppaiden mukaan OK, jos sitä seuraava virke aloitetaan pienellä kirjaimella:
Hei Seppo,

kiitos kaikesta!

Ystävällisin terveisin

Sirpa
Näyttää vielä tyhmemmältä.

Sen sijaan englanninkielisissä sähköposteissa ja kirjeissä pilkun käyttö on se oikea tapa. Seuraava on oikein:
Dear Seppo,

Thank you for everything!

Best regards,

Sirpa
Näin.