Seuraukset työnantajan mahollisesti laittoman tulkinnan noudattamatta jättämisestä saattavat olla samat kuin laillisen työnjohtomääräyksen laiminlyönnin seuraukset, eli työnantaja voi olla oikeutettu irtisanomaan tai purkamaan työntekijän työsopimuksen.
Tulkintaetuoikeutta ei ole kirjattu lakiin. Oikeuskirjallisuudessa sen teorisoidaan juontuvan työnantajan työn johto- ja valvontaoikeudesta tai liikkeenjohtovallasta. Sille voidaan myös esittää "käytännönläheisiä" perusteita: esimerkiksi työntekijän kieltäytyessä työnantajan määräyksestä tehdä tiettyä työtä, koska ei ole ihan selvää, onko työntekijä sitä velvollinen tekemään, voidaan Kairisen sanoin todeta, että "vaikeampaa on korvata sitä vahinkoa, jonka työstä kieltäytyminen erimielisyystilanteessa aiheuttaa, kuin työntekijälle kiistanalaisen työn tekemistä aiheutuvaa vahinkoa". Toisin sanoen, se on pienempi paha, että työntekijä joutuu väliaikaisesti tekemään työtä, jota hänen ei loppujen lopuksi olisi ollut velvollisuus tehdä, kuin se, että työntekijä kieltäytyy työstä, jolloin työnantajalle aiheutuu pahimmassa tapauksessa todellista vahinkoa, kun työ jää tekemättä.
Tulkintaetuoikeutta ei saa käyttää väärin; tilanteen tulee olla aidosti tulkinnanvarainen. Esimerkiksi jos jostain asiasta on ihan päivän selvä määräys työehtosopimuksesta, työnantaja ei voi rikkoa sitä tulkintaetuoikeuteen vedoten.
Lisäksi tulkintaetuoikeuden edelle menee aina työntekijän oikeus työturvallisuuslain 4:23 §:n mukaisesti pidättäytyä vaarallisesta työstä:
Jos työstä aiheutuu vakavaa vaaraa työntekijän omalle tai muiden työntekijöiden hengelle tai terveydelle, työntekijällä on oikeus pidättäytyä tällaisen työn tekemisestä.Työnantaja kuitenkin vastaa seurauksista, joita väärä tulkinta saattaa työntekijälle aiheuttaa, eli työnantaja voi joutua maksamaan työntekijälle vahingonkorvausta. Mielipahaa ei Suomessa korvata, joten vahingonkorvaus tullee kyseeseen vain, jos tulkintaerimielisyys koskee jollain tapaa työsuhde-etuuksia.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti