21.9.2016

Pienen yrityksen asiantuntijatyötä tekevien työntekijöiden työajan seurannasta

Pienessä (ja miksei suuremmassakin) yrityksessä, jossa tehdään itsenäistä asiantuntijatyötä, on työajan seuranta yleensä typerää; kenenkään työn tuloksellisuus ei riipu juuri millään tavalla työpaikalla vietetystä ajasta vaan ajatuksista ja ideoista, joita voi pulpahtaa päähän vaikka suihkussa tai autolla ajaessa – toki myös toimistolla. Työajan seuraaminen aiheuttaa vain pahaa mieltä ja turhaa työtä kaikille.

Työajan seurannan järjestämiseen on monenlaisia keinoja käsipelillä pyöritettävistä excel-taulukoista kellokorttiin ja kännykällä tai tietokoneella tehtäviin sisään- ja uloskirjauksiin. Ohessa hieman työaikalain säännöksiä venytellen helppoja tapoja järjestää seuranta.

100 % etätyö

Työnantajan ei (lähtökohtaisesti) tarvitse seurata etätyötä tekevän työntekijän työaikaa, sillä etätyöntekijä ei ole (lähtökohtaisesti) työaikalain piirissä. Voidaan siis sopia, että työntekijä tekee 100 %:sti etätyötä. Toimistolle saa toki tulla, mutta työnantaja ei velvoita siihen.

Tämä edellyttää sitä, että työ on aidosti itsenäistä ajasta ja paikasta riippumatonta työtä, eikä voida katsoa työnantajan asiaksi seurata missä ja milloin työntekijä sitä tekee. Tilanne on toisenlainen, jos työ on vaikkapa asiakaspalvelua, jota on tehtävä tiettyyn aikaan päivästä, jolloin riippumatta siitä, että sitä voidaan tehdä vaikka kesämökiltä käsin, työntekijä on työaikalain piirissä ja työnantajan on seurattava työaikaa.

"Kiinteä työaika"

Työnantaja voi ilmoittaa, että meillä tehdään joka päivä 7,5 tuntia töitä päivässä. Työaikakirjanpitoon kirjataan jokaiselle päivälle 7,5 tuntia. Jousto perustuu molemminpuoliseen luottamukseen. Työnantaja ei puutu siihen, jos työntekijä tekee lyhyemmän päivän. Toisaalta pidemmät päivät tulkitaan siten, että työntekijä on vapaaehtoisesti halunnut jäädä työpaikalle 7,5 tunnin jälkeen.

Ongelmana tässä on tietysti se, että työntekijän ei todellakaan ole pakko tehdä minuuttiakaan yli 7,5 tuntia töitä päivässä – vaikka olisi miten kiiretilanne. Varsinkin jos työnantajalla ja työntekijällä menee jostain syystä sukset ristiin, ollaan tilanteessa, jossa joustoa ei enää löydy suuntaan eikä toiseen, vaan työntekijä kököttää työpaikalla 7,5 tuntia päivässä, oli töitä tai ei.

Lisäksi voidaan katsoa, että pitkät päivät ovat ylityötä, jos työnantaja tietoisena työntekijän suuresta työkuormasta hiljaa hyväksyy sen, että työntekijä jää töihin 7,5 tunnin jälkeen.

Kiinteä työaika + kiinteä korvaus ylityöstä

Työaikalain 39.2 §:n mukaan johtajien ja esimiesten kanssa voidaan sopia, että mahdolliset lisä-, yli- ja sunnuntaityö korvataan kiinteällä kuukausittaisella korvauksella, joka perustuu johonkin arvioituun keskimääräiseen ylityömäärään kuukaudessa. Korvaus on siis joka kuukausi sama, oli ylityötä miten paljon tai vähän hyvänsä. Työnantajan ei tarvitse seurata työntekijän todellisia ylityötunteja, vaan työaikakirjanpitoon merkitään jatkuvasti se sama arvioitu tuntimäärä.

Työaikalaki mahdollistaa tällaisen sopimisen vain johtajien ja esimiesten kanssa. Kuitenkin jotkut TES:t sisältävät määräyksen, jolla tämä sopiminen on laajennettu koskemaan kaikki ko. TES:n piirissä olevia työntekijöitä.

Joten, jos TES antaa myöten, tämä työajan seurantatapa on varsin simppeli. Työaikakirjanpitoon merkitään joka päivälle 7,5 tuntia ja ylityötä kirjataan joka kuukaudelle se arvioitu tuntimäärä.

Liukuva työaika + työntekijä itse pitää kirjaa tunneista

Työntekijän kanssa voidaan sopia liukuvasta työajasta myös ilman kellokorttijärjestelmää. Työaikalaki mahdollistaa +40 kertymän, mutta TES voi mahdollistaa jopa +120 kertymän – tai joskus yläraja on poistettu kokonaan.

Työajan seurannan voi järjestää niin, että työntekijä itse pitää kirjaa tunneistaan vaikkapa excelissä ja lähettää sen työnantajalle säännöllisesti. Tämä vähentää työnantajan työtä, mutta siirtää sitä työntekijälle, joten välttämättä tästä ei ole mitään iloa. Toki jos tätä varten laaditaan helppokäyttöinen exceli, voi seuranta olla kuitenkin suhteellisen helppoa.

Työntekijän tulee itse pitää huolta siitä, että liukuvan työajan ylä- ja alarajat pysyvät sovituissa. Esimiehen tulee kuitenkin tarkistaa työntekijän lähettämä raportti ja tallettaa se.

- - - - - - - - - -

Esimiehen työsuojeluvastuu

Oli seuranta järjestetty miten hyvänsä, se ei kuitenkaan poista esimiehen vastuuta työntekijän työturvallisuudesta ja työhyvinvoinnista. Mikäli työntekijä tekee liikaa töitä ja uupuu, esimiehen tulee puuttua asiaan.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti